Internet ja sukututkimus

Mitä sukututkimus sisältää?

Sukututkimus on ihmisten biologisen polveutumisen ja sukulaisuussuhteiden sekä heidän elämänvaiheidensa selvittämistä syntymästä kuolemaan. Vielä nykyisin sukututkimus perustuu pääasiassa erilaisissa asiakirjoissa oleviin tietoihin. Tutkimalla saadaan selville esi-isiemme perheet, asuinpaikat, ammatit, muutot, kuo­liniät ja -syyt ja erilaiset muut asiat, jotka nykyihmistä jossain elämänvaiheessa alkavat kiin­nostaa. Sukututkimus on kaikkien ikäluokkien harraste, jonka suosio vain kasvaa. Siihen on vaikuttanut osaltaan niin ihmisten yhteyksien katkeaminen maaseudulle omille juurille kaupungistumisen myötä. Tieto­koneet ja Internet ovat helpottaneet tietojen hankkimista ja tehneet harrasteesta kiinnosta­vamman erilaisten ohjelmien ja tietokantojen avulla. Sukututkimusharrasteen aluksi kannattaa tutustua genealogi Seppo Sampion kirjoittamaan Sukututkimuksen perusoppaaseen osoit­teessa http://www.genus.fi > GENUS Ohjelmat > Sukututkimuksen perusopas.

Sukututkimuksen lähteet

Kirkonkirjat

Sukututkimuksessa keskeisinä lähteinä käytetään kirkonkirjoja, joita ovat eri seurakuntien pitä­mät niin kutsutut historiakirjat (syntyneiden, vihittyjen, muuttaneiden ja kuolleiden luettelot) sekä rippi- ja lastenkirjat. Niitä on 1600-luvun lopulta tai 1700-luvun alkupuolelta lähtien seurakunnasta riippuen. Nämä mainitut lähteet ovat yli 100 vuotta vanhojen tietojen osalta tal­lennettu mikrofilmeinä ja -kortteina Kansallisarkistoon ja maakunta-arkistoihin. Uudemmalta osalta lähteet ovat omissa seurakunnissaan, joista pitää tilata sukuselvitys. Seurakunnasta riip­puen aineistoja pääsee itsekin tutkimaan.

Internet

Internetin myötä tilanne on muuttunut siten, että kirkonkirjoja voidaan tutkia myös koto­na. Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys on digitoinut kuviksi näitä kirkonkirjoja ja muita 125 vuotta vanhempia lähteitä. Suomen Sukututkimusseura on luonut Historiakirjojen ha­kuohjelman ja MAP-kirkolla on oma FamilySearch-tietokantansa. Näiden kahden viimeksi mainitun kohdalla on muistettava, että ne ovat apulähteitä, joiden tiedot on tarkistettava kir­konkirjoista. 

Näiden lisäksi Internet tarjoaa monenlaisia tietokantoja ja tekstejä lisätietojen saa­miseksi. Myös sukututkijoilla ja sukuseuroilla on omia kotisivuja sukutietoineen. Näin ei enää aina vaadita arkistoissa käyntiä, vaan voidaan tehdä tutkimusta omalla tietokoneella omassa kodissa Internetin kautta. On kuitenkin huomioitava, että Internet-osoitteet muuttuvat yllättä­vän usein. Toivottavaa myös on, että sukututkijalla olisi nopea laajakaistayhteys, sillä hitaalla modeemiyhteydellä kuvatiedostojen lataus on turhan hidasta ja kallista.

Mitä sitten tutkitaan?

Varsin usein sukututkimus aloitetaan ensin selvittämällä esivanhemmat isälinjaisesti niin pitkäl­le kuin vain on mahdollista. Tämä varmaan kiinnostaa eniten, koska isälinjassa tavallisesti sama sukunimi jatkuu ja se koetaan omaksi suvuksi. Kun isälinja on selvitetty, yleensä innostutaan selvittämään lisää. Tällöin on mahdollista laajentaa tutkimusta varsinaiseksi esipolvitutkimuk­seksi, jossa huomioidaan kaikki esivanhemmat, tai jälkipolvitutkimukseksi, joka tavallisesti esitetään sukuna. Jälkipolvitutkimuksessa huomioidaan nykyisin myös tyttärien jälkeläiset, eli myös naispuoliset jatkavat sukua.

Suvun esivanhemmat isälinjaisesti

Isänisän isä – Isänisä – Isä - Lähtöhenkilö

Tavallisin tapa alkaa sukututkimus on selvittää esi-isät isästä isään niin pitkälle kuin mahdollis­ta. Tutkimus aloitetaan itsestä (lähtöhenkilö). Kun selvitetään isät, selviävät myös äidit (puoli­sot) ja mahdolliset muut sisarukset.

Esipolvitutkimus

Esipolvitutkimuksessa selvitetään ensin oma isä ja äiti. Sitten heidän isänsä ja äitinsä jne. Tällä tavoin löytyy helposti 16 eri sukuhaaraa. Jos tutkimusta vielä jatkaa, sukujen mää­rä kasvaa aina jokaisessa polvessa kaksinkertaiseksi.

Jälkipolvitutkimus

Jälkipolvitutkimuksessa selvitetään joidenkin kaukaisten esivanhempien (kantavanhempien) kaikki jälkeläiset nykypäivään asti, (joskaan Internetin tietokannoissa ei ole 1900-luvun tie­toja). Tällöin voi yllätyksenä huomata, että naapurikin on samaa sukua. Niin ikään DNA-näytteillä voidaan selvittää epäselvät sukulaisuudet.

Tietoa DNA-tutkimuksesta:

Sukututkimuksesta kiinnostuneen on hyvä tutustua myös historiaan laajemmin, jotta ymmärtäisi esivanhempien aikaa, yhteiskuntaa ja tapahtumia. Kun selviää paikkakunnat, joissa esivanhem­mat ovat eläneet, kannattaa tutustua niistä kirjoitettuihin pitäjän historiakirjoihin. Internetissä voi tutustua Agricola-sivustoon, joka on sähköinen "ABC kirja" historiaan ja sen tutkimukseen osoitteessa http://agricola.utu.fi/.

Sukutiedot talteen

Aivan sukututkimusharrasteen aluksi kannattaa hankkia jokin sukututkimusohjelma, jolla su­kutiedot voi tallentaa ja pitää järjestyksessä. Kotimaisia tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi Genus, Juuret, SukuJutut ja Sukuohjelmisto. Kaikista näistä on Internetistä saatavissa ko­keiluversio lähempää tutustumista varten. Onkin hyvä kokeilla useita eri ohjelmia ennen lopul­lista valintaa. Tosin harrasteen alussa on vaikea tietää, mitä ominaisuuksia ohjelmalta pitäisi vaatia. Perusvaatimuksena on, että tallennus on helppoa ja ettei tallennettavien henkilöiden määrällä ole rajoitusta. Monipuoliset tallennettujen tietojen katselumahdollisuudet ja kaikkien perustulosteiden (esi- ja jälkipolvitaulut niin graafisesti kuin tekstimuotoisestikin) hallinta sekä tietojen siirron mahdollisuus toiseen ohjelmaan GEDCOM -standardin mukaisesti ovat tärkeitä ominaisuuksia. On myös tärkeää selvittää ohjelman asettamat laitteistovaatimukset, eli toimii­ko ohjelma omassa koneessa.

PAF -sukututkimusohjelma

On myös lukuisa määrä ulkomaisia sukututkimusohjelmia. Eräs sellainen on PAF eli Personal Ancestral File (Henkilökohtainen esivanhempien tiedosto), joka on alun perin tarkoitettu MAP­ -kirkon jäsenille sukututkimustietojen tallennusta varten, mutta sitä voi käyttää kuka tahansa. Ohjelmaa on kehitetty 1980-luvulta lähtien, ja se on nyt edennyt Windows-versioon 5.2. Suo­men kieltä se hallitsee lisäasennuksen avulla. Suomennos koskee vain englanninkielistä asen­nusta, joskin ohjelman oma ohjeistus ei vielä käänny suomenkieliseksi. Ohjelmasta on saatavissa ilmaisversio Internetistä.

Legacy

Legacy Family Tree on toinen ulkomailla laajemmassa käytössä oleva maksuton ja myös hyvin suomennettu sukututkimusohjelma. Legacy on saavuttanut hyvän vastaanoton, ja on helppokäyttöinen ja selkeä käyttää. Se osaa myös lukea yhteistä GEDCOM standardia.  Legacyn voi ladata osoitteesta http://www.legacysuomi.com/ 

Kuinka aloitan tutkimuksen

Tarvitaan lähtötieto. Perusperiaate on, ettei Internetin tietokannoista löydy nykyihmisiä, eli ensin on hankittava sel­laisen henkilön syntymäaika ja -paikka, josta tutkimusta voi jatkaa eteenpäin; yleensä 1800-lu­vun tieto. Ensin otetaan yhteyttä seurakuntaan. 

         SUKUSELVITYSTILAUS SUKUTUTKIMUSTA VARTEN

            Tilaan sukuselvityksen seuraavasta henkilöstä

            Nimi
            Syntymäaika ja -paikka
            Lisätietoja (esim. milloin muutti ja mistä)
            Pyydän tiedot hänen
            puolisosta/puolisoista           ~ lapsista ~ vanhemmista ~ sisaruksista

            Sitoudun suorittamaan voimassaolevat maksut sukuselvityksen laatimisesta. Ajankäyttö korkeintaan __ h.

            Sukuselvityksen tilaaja

           Nimi

           Osoite Postinumero ja -paikka sekä puhelin

           Paikka ja aika     Allekirjoitus

Tietoa voi ensin kysellä vanhemmilta, sukulaisilta tai tiedon voi myös saada hautaki­vistä tai kirjallisuudesta, matrikkeleista. Jos tietoa ei ole saatavissa, pitää lähettää seurakunnan kirkkoherranvirastoon kirjallinen sukuselvitystilaus. Moni seurakunta ottaa nykyään tällaisen tilauksen vastaan myös Internetin kautta, tai sähköpostilla. Seurakuntien osoitteita löytyy Internetin osoitteesta http://www.evl.fi/kirkko/srk.html. Selvityspyyntö voidaan tehdä vapaamuotoisesti tai lomakkeella, joka on saatavissa osoit­teessa http://koti.welho.com/spalande/sukuselv.gif

Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen Digiarkisto

Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys (SSHY) on jäsentensä ja muiden vapaaehtoisten toimesta digitoinut kuviksi alkuperäisiä kirkonkirjoja mikrofilmikopioista. Tallennettujen kirkonkirjojen julkaisurajana ovat 125 vuotta vanhemmat kirjat. Näiden digitoitujen kirkonkirjojen avulla jokai­nen voi omassa kodissaan omalla koneella selata kuvia alkuperäisistä lähteistä Internetin kautta. Vielä ei läheskään kaikkien seurakuntien tietoja ole saatavilla, mutta digitointityö edistyy koko ajan. Näin sukututkijoiden työskentely verkossa helpottuu, eikä arkistokäyntejä aina tarvita.

Esimerkiksi Nevalaisia runsaasti sisältävät Nurmeksen rippikirjat löytyvät jo varsin kattavasti. SSHY:n digiarkisto löytyy täältä:  http://www.digiarkisto.org.  Tämä aineisto on käytettävissä myös Hiskin kautta, kunkin seurakunnan Lisätietoja > Digiarkisto linkin kautta.

Suvun tutkiminen

Kun on saatu lähtötieto, eli esimerkiksi isoisän isän syntymäaika ja -paikkakunta, yli sadan vuoden takaa, voidaan jatkaa tutkimusta selvittämällä, keitä olivat hänen vanhempansa. Siirrytään yllä mainitrtuun Digiarkistoon, jonne on digitoitu kuvat al­kuperäisistä syntyneiden luetteloista.
Toinen mahdollisuus on vastaava HisKi-haku - katso alla.

Tekstien ja lyhenteiden kääntämiseksi suomeksi saa hyvää apua Internetistä:
Harri Hirvelän Historismi.Net -sivusto: http://www.saunalahti.fi/hirvela/tutkimus.html
Karjala-tietokannan sanastot: http://personal.inet.fi/palvelu/karjala-tk/
Suomen Sukututkimusseuran lyhenneluettelo: http://www.genealogia.fi/lyh/index.htm
VaskiVakan yleissanasto: http://vaskivakka.net/tietovakka/sanastot/yleinen/yleissanasto.htm

Nimien kirjoittaminen

Kun asiakirjojen kieli on ollut ruotsi, kirjoitettiin myös henkilöiden nimet ruotsiksi. Monet ovat sitä mieltä, että nimet pitää muuttaa omiin selvityksiin suomalaiseen asuun, kun taas toisten mielestä syntyneiden luettelossa oleva kasteessa annettu nimimuoto on se oikea. Jo­kainen sukututkija joutuu päättämään, miten menettelee henkilönimien kanssa. Jos on oletettavissa, että henkilöiden kotikie­lenä on ollut ruotsi, ei nimiä kuitenkaan tule suomalaistaa. Lisää nimitietoutta osoitteessa http://www.genealogia.fi/nimet/.

Suomen Sukututkimusseuran Historiakirjojen hakuohjelma - HisKi

Suomen Sukututkimusseuran toteuttama Historiakirjojen hakuohjelma (HisKi – http://hiski.genealogia.fi/historia/) on sukututki­jan kannalta hyvin merkittävä aputietokanta Internetissä. Sen tiedot on kopioitu Suomen Sukututki­musseuran aikoinaan kopioimista kirkonarkistojen historiakirjatiedoista (ns. mustista kirjoista). Niinpä tiedot ovat kopion kopioita ja saattavat sisältää vääriä tulkintoja ja virheitä. HisKin hakumahdollisuudet ovat monipuoliset ja se on toiminut todella hyvänä lisäapuna Nevalaisten suvun selvityksessä.

Tietokanta sisältää kirkonarkistojen historiakirjojen tietoa, kuten syntyneet/kastetut, kuol­leet/haudatut, kuulutetut/vihityt, sisään/ulos muuttaneet. Seurakunnasta riippuen tietoa on 1600-luvun lopulta 1800-luvun puoliväliin. Joistakin seurakunnista on tietoja 1800-luvun lo­pulle. 100 vuotta nuorempia tietoja ei ole. Kaikkien seurakuntien tietoja ei vielä ole, eikä ole­massa olevistakaan seurakunnista ole kaikkia historiakirjojen tietoja. Periaatteena kuitenkin on, että henkilön on pitänyt syntyä 1800-luvulla, jos esimerkiksi haetaan henkilön syntymätiedon perusteella hänen vanhempiaan.

Tietokannassa on useimpien seurakuntien tiedoissa etunimien muunnostaulukot, joten ha­kuja voidaan tehdä myös suomalaisella nimiasulla. Esimerkiksi kirkonkirjoissa nimi Heikki voi olla muodossa Henrik, mutta se löytyy myös kirjoittamalla hakuun Heikki. Haun tuloksena saadaan aina nimen alkuperäinen muoto. Nimi voidaan myös lyhentää eli jopa yksi kirjain riittää hakutekijäksi. Haku voidaan kohdistaa yhteen seurakuntaan tai valita listasta useampia seurakuntia Ctrl-painike alas painettuna. Voidaan myös valita kartalta tietyn alueen seurakun­nat. Haku kaikista seurakunnista on myös mahdollista.

Suomen asutuksen yleisluettelo

Kansallisarkiston digitaaliarkistoon osoitteessa http://digi.narc.fi on tallennettu muutamia asia­kirjoja. Esimerkiksi Suomen asutuksen yleisluetteloa (SAY) on joiltakin alueilta tarkasteltavis­sa Internetin kautta. Suomen asutuksen yleisluettelo muodostaa vuosittain etenevän kokoelman eri pitäjien kylittäin ja taloittain luetteloiduista asukkaista. Luetteloita ei ole kuitenkaan tehty koko maasta. Tiedot on koottu erilaisten verotuksellisten asiakirjojen, kuten henkikirjojen, maakirjojen ja kymmenysluetteloiden (yms.) avulla. Kun kirkonkirjat päättyvät 1700-luvun alun vaiheilla seurakunnasta riippuen, voi sukututkija kuitenkin SAY:n avulla joissain tapauksissa edetä 1600- ja 1500-luvulle. Tietoa SAY:sta saa osoitteesta http://www.genealogia.fi/hakem/says.htm.

Esimerkiksi, Hausjärven rippikirjat alkavat vasta vuodesta 1771. Jos kuitenkin haluttaisiin selvittää esivanhempien vaiheita vielä taaksepäin, voidaan yrittää hakea tietoa SAY:sta. Suo­raan hakusivulle pääsee osoitteella http://digi.narc.fi/digi/search.ka. Hakukenttään kirjoitetaan paikka, josta tietoa etsitään, ja napsautetaan HAE -painiketta. Tässä tapauksessa haetaan Haus­järven luettelot.

Karjala-tietokantahaku - KATIHA

Mielenkiintoinen uusi tietolähde on Karjala-tietokantasäätiön ylläpitämä Karjala-aiheinen henkilöhaku, ulottuen myös luovuten Karjalan alueelle. Aineistoa on jo varsin laajasti katseltavissa, ja myös Nevalaisia löytyy paljon. http://www.karjalatk.fi/katiha/index.php
Osa näistä paikkakunnista on myös SSHY:n digiarkiston kautta haettavissa.

Muut tiedonlähteet

Internet on "pullollaan" erilaisia tietokantoja ja tiedonlähteitä, joita sukututkijakin voi hyö­dyntää omissa tutkimuksissaan. Mainitsematta kaikkia erikseen kannattaa kuitenkin huomioida seuraavat osoitteet, joista tai joiden kautta löytyy runsaasti hyödyllisiä tietoja tai linkkejä:

Arkistolaitos http://www.narc.fi/
Säilyttää kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvia asiakirjoja ja edistää niiden tutkimuskäyttöä myös Internetin kautta. Digitaaliarkisto, Suomen sotasurmat 1914–22 ja Vakka-kokoelmatie­tokanta.

Google http://www.google.fi/
Toimii väylänä kaiken tiedon etsintään Internetistä.

Kansalliskirjasto http://www.lib.helsinki.fi/
Useita tietokantoja, kuten kansallisbibliografia Fennica ja Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771–1890.

Sota-arkisto http://www.sota-arkisto.fi/
Säilyttää puolustushallinnon tietoja, mm tietokanta Suomen sodissa 1939–45 menehtyneistä.

Sukuseurojen Keskusliitto http://www.suvut.fi/
Sukuseurojen yhteistoimintajärjestö. Sisältää tietoa sukuseurojen toiminnasta ja link­kejä sukuseurojen kotisivuille.

Sukututkimus - Genealogia http://koti.welho.com/spalande/suku.html
Suomen ensimmäinen sukututkimusaiheinen sivusto. Sisältää paljon linkkejä sukututkijalle hyödylli­sille sivuille.

Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi/
Edistää suku- ja henkilöhistoriallista tutkimusta. Sisältää useita sukututkijalle hyödyllisiä tietokantoja, sukututkijaluettelon ja seuran kirjaston kokoelmatiedot.

Yleiset kirjastot http://www.kirjastot.fi/
Kaikkien kunnankirjastojen linkit kotisivuille.

Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Etusivu
Suomenkielinen tietosanakirja.

Seuraaviin osoitteisiin kannattaa lisäksi tutustua:

Tietosuojavaltuutettu; www.tietosuoja.fi/1976.htm
Maakirjakartat; http://www.nic.funet.fi/pub/sci/geo/carto/maakirjakartat/
Siirtolaisinstituutti, haku; http://www.migrationinstitute.fi/emregfree/nimihaku.php
Turun yliopisto, historian laitos; http://vanha.hum.utu.fi/historia/cgi-bin/mitat/index2.html (vanhojen mittojen muunto)
Mormonien hakuohjelma; www.familysearch.org
Yksityiset keskusarkistot; http://www.yksityisetkeskusarkistot.fi
Suojeluskunta; http://www.uta.fi/suomi80/
SukuJutut, Sukuraitti; http://www.sukujutut.fi/haku/default.asp
Seppo Palander; http://seppopalander.webnode.fi/
- lukuisia julkaisuja, mm: Sukututkimusta Internetissä, Sukuseurojen keskusliitto, 2007

 


Laatinut Pauli Nevalainen
Täydentänyt
Juha Nevalainen